No niin. Ensimmäinen oikeasti kiinnostava pienryhmätapaaminen takana. Tänään kemian didaktiikassa oli aiheena vaihtoehtoiset käsitykset, tai epäkorrektimmin virhekäsitykset. Tarkoittaen siis sitä, miten oppilailla ja myös opettajilla voi olla virheellisiä käsityksiä tietyistä käsitteistä suhteessa yleisesti hyväksyttyihin tieteellisiin selityksiin. Epämääräinen lause, mutta you get the point.
Esimerkkitapauksena meillä oli palaminen. Yllättävän usein palamisen ajatellaan olevan nimenomaan orgaanista palamista eli että palamiseen tarvitaan hiilta ja lopputuotteina on sitten vettä ja hiilidioksidia. Mutta sitten on nämä metallien palamiset sun muut, joissa ei suinkaan tarvita hiiltä vaan ihan pelkkä metalli ja happi riittää ja syntyy oksidi.
Kivasti sitten me opeopiskelijat mallinsimme magnesiumin palamista kuvallisesti ja reaktioyhtälöillä, ja ihan keskusteluakin saatiin aikaiseksi. Oho. On itse asiassa todella mukavaa kun ryhmä on suhteellisen pieni, olisikohan meitä 12, sillä sellaisella määrällä meitä on tarpeeksi että oikeasti tulee keskustelua mutta ei liikaa että ahdistaisi.
Huomenna sitten myös bilsaa tämän lisäksi, jospa sekin lähtisi nyt käyntiin. Otan varmuuden vuoksi neulontavälineet mukaan.
Hei, mielenkiitoista! Opettamisen - oppilaan ja opettajn kohtaamisen - mysteerit ovat ne universumin kummajaiset. Läsnä tieto ja tunne, persoona ja menneisyys. Perheen ja kavereiden syöttämät ennakkokäsitykset ja vielä kaikki muut tuhannet muuttujat. Et ole valinnut helppoa ammattia. Haastava ja palkitsevan kyllä! :-)
VastaaPoistaKiitos kaima ihanasta kommentista. Helppoa tämä ei varmaan tule olemaan, mutta onpahan haasteita joka päivä. :)
VastaaPoista