Hupsishei, hiljaiseloa

Kyllä, täällä ollaan. Kyllä, kirjoitan sitä gradua edelleen.

Eilen meinasi kyllä graduseminaarissa tulla taas turhauma ja angsti että enhän minä saa tätä ikinä valmiiksi kun en tiedä tutkimusmenetelmistä mitään ja tekstiä ei synny ja seuraava palaveri on vasta ensi viikolla.

Onneksi on maailman paras mies ja muutenkin hyvät kannustusjoukot.

Raakatekstiä on sellainen pienet viisi sivua mutta kyllä se siitä lähtee.

Ensi viikolla (sikäli mikäli yksi tilaamani kirja saapuu, pliis!) saanen valmisteltua raakaversion kokeellisesta työstä. Todella toivon että se toimii ja että se hyväksytään palaverissa. Peukkuja saa pitää.

Viikon päästä maanantaina pyyhällän myös syventävään harjoitteluun. Käsittääkseni minulla on siellä kiva kemian ohjaaja, hyvällä tsäkällä saisin siis testata gradun työtä varmaan siellä. Peukkuja saa, tässäkin asiassa, pitää.

Nyt takaisin Hervé Thisin kiinnostavien artikkelien ja argumentaation vähän oudomman maailman pariin!

Pitkästä aikaa - Harjoittelusta

Tämä opiskelublogi on nyt jäänyt vähän vähälle huomiolle koska, no, kirjoitettavaa ei ole oikeastaan ollut. Oli vain ainedidaktiikan sekä Opettaja työnsä tutkijana-seminaarin luentoja, eikä niistä ollut oikein mitään kiinnostavaa sanottavaa. Olisin minä voinut kertoa turhautumisista, lukemattomista neulotuista silmukoista, PISA-ahdistuksesta ja siitä miten en tajua PASWia (kvantitatiivisen datan käsittelyyn tarkoitettu ohjelma) mutta jätinpä nyt väliin. (jännityksellä tosin odotan, että miten nuo Tutkimus ja metodit - luennot, että menikö se tentti läpi vai ei)

Nyt on kuitenkin taas jotain mielenkiintoista, nimittäin harjoittelu Helsingin normaalilyseossa.

Kaksi päivää on nyt mennyt enemmän tai vähemmän ihmetellessä. Ensimmäisenä päivänä tietysti puolet ajasta meni hyperventilointiin; millaiset aikataulut, millaiset ohjaavat opettajat, millaiset tilat ja apua. No, ihan hyvinhän se sitten meni. (tai miehen sanoin: mitä minä sanoin) Aikataulut vaikuttavat näin alustavasti suht järkeviltä, molemmat ohjaavat opettajat mukavilta tapauksilta ja Kampista kävelee kaiken lisäksi Ratakadulle noin 15 minuutissa. Jes.

Itse ei ole vielä paljon päässyt tekemään, ensimmäinen koitos on ensi maanantaina lukiolaisten bilsan parissa. Sitä ennen on huomenna varjotunnin seuraamista, muiden oppituntien kuikuilua, tuntisuunnitelman teon opastusta ja kakkua. (kyllä, kakkua)

Kaiken kaikkiaan, hyperventiloinnista huolimatta, aika pehmeä lasku tähän harjoitteluun ja nyt sitten sormet ristissä jännäämään että miten kaksi oppituntia ensi viikolla menevät. Nyt pitäisi vielä tälle päivällä suunnitella se varjotunnin tuntisuunnitelma, joten hei.

(ai nii ja kandissa on KYMMENEN sivua!)